Endometrioosia ei tunnisteta ajoissa

Helsingin Sanomissa on artikkeli endometrioosista ja sen diagnoosiviiveestä. Monen naisen oireita vähätellään terveydenhuollossa.

 

Endometrioosia sairastava voi joutua odottamaan diagnoosia ja apua jopa kymmenen vuotta.

Gynekologinen potilasyhdistys Korento kerää nimiä vetoomukselle, joka vaatii endometrioosille kansallista Käypä hoito -suositusta. 

Endometrioosissa viivästynyt diagnoosi ei tarkoita vain sitä, että oireille saadaan nimi liian myöhään. Se voi tarkoittaa, että sairaus ehtii heikentää elämänlaatua.

 

Lue lisää (vain tilaajille): Yleistä sairautta ei tunnisteta

 

 

Endometrioosin sylkitestiä saa nyt Suomessa

Ranskalaista endometrioosin sylkitestiä saa nyt lääkärikeskus Aavasta, Yle kertoo. Testin hinta on Suomessa noin 1300 euroa. Ranskassa testin saa julkisesta terveydenhuollosta.

 

Endometrioosi voidaan nyt todeta syljestä 

 

 

Yle uutisoi endometrioosin sylkitestistä

Kerroin ranskalaisfirman kehittämästä endometrioosin sylkitestistä ensimmäisen kerran jo vuonna 2023. Nyt Yle on uutisoinut aiheesta.

Endometrioosin voi ehkä pian todeta syljestä – tältä näyttää ranskalaisfirman kehittämä testi

 

Ylen jutun mukaan testi maksaa potilaalle tuhat euroa.

Saako sitä Suomesta vielä mistään? Tuskinpa. 

 

Australiassahan on kehitetty endometrioosin toteamiseen verikoe. 

Uusi testi endometrioosin diagnisoimiseen?

Endometrioosin diagnoosiviive on tutkitusti pitkä. Joillakin naisilla se kestää vuosikymmeniä, jotkut puolestaan eivät koskaan saa diagnoosia.

Nyt Australiassa on kehitetty uusi verikoe jolla endometrioosi saatetaan voida diagnisoida.

Tämä testi voisi olla merkittävä askel kohti ei-invasiivista tapaa diagnosoida endometrioosi.

Verikoe osoitti erinomaisia ​​tuloksia terveiden ihmisten ja endometrioosia sairastavien erottamisessa.

Tutkijat löysivät verestä kymmenen biomarkkeria jotka viittaavat endometrioosin läsnäoloon.

Tämä PromarkerEndo-niminen verikoe voisi parhaimmillaan vähentää kustannuksia ja aikaa joka kuluu naisten kärsimien oireiden syyn selvittämiseen.

Australian researchers have developed a new blood test which could help diagnose women who have endometriosis

 

 

 

Miksi naisten kipuja vähätellään?

Jos terveydenhuollosta ei saa mitään apua, hoitoa tai edes diagnoosia, voi olla pakko turvautua vaihtoehtohoitoihin. Siksi tämäkin blogi on olemassa, se syntyi epätoivosta.

 

Häkkinen ymmärtää nyt paremmin vaihtoehtohoitojen vetovoiman. Jos potilas ei resurssien puutteen ja kiireen takia tule kohdatuksi perinteisen terveydenhuollon piirissä, hän voi hakea ymmärrystä muualta.

Naisten kovia kipuja vähätellään terveydenhuollossa ja niin kävi myös Maarit Häkkiselle

Myös lääkäreiden tietämättömyys kauhistuttaa. Moni lääkäri ei tiedä edes sitä että endometrioosi sijaitsee määritelmänsä mukaan aina kohdun ulkopuolella. Kuinka usein nainen saa kuulla lääkärin suusta että koska endometrioosia ei näy kohdussa niin sitä ei voi olla.

Siksi kohdunpoisto ei paranna endoa.

Endometrioosia ei osata diagnisoida Suomessa

Tai pitäisikö pikemminkin sanoa että sitä ei haluta diagnisoida?

Nimimerkki Gynekologinen potilas kirjoittaa Aamulehdessä ikävistä kokemuksistaan Suomen terveydenhuollossa.

Kun diagnoosiviive on monen naisen kohdalla kymmeniä vuosia, seuraukset voivat olla karuja.

Endometrioosi on erittäin alidiagnisoitu ja alihoidettu sairaus, ja sen vuoksi aiheutuvan inhimillisen kärsimyksen määrä on mittaamaton.

Oireiden alkamisesta ehti kulua 27 vuotta ennen kuin sain diagnoosin sivulöydöksenä, kertoo gynekologinen potilas

 

Yleensä väitetään että endometrioosia sairastaa yksi kymmenestä naisesta. Mutta uusimmat tutkimukset paljastavat sen olevan luultuakin yleisempää.

 

 

Onko endometrioosi luultua yleisempää?

Hyvää naistenpäivää!

Maaliskuu on endometrioosi-kuukausi, jona levitetään tietoisuutta tästä kivuliaasta sairaudesta. 

Yleisen käsityksen mukaan endometrioosia sairastaa maailmanlaajuisesti yksi kymmenestä naisesta. Pitääkö tämä enää nykytiedon mukaan paikkansa?

Viimeisimpien tutkimusten mukaan joka seitsemäs nainen on saanut endometrioosi- diagnoosin. Mutta onko oikea luku vähintään puolet naisista tai enemmän?

Miten tilastot voivat olla väärässä? Avainsana on "diagnosoitu".

Tilastot kattavat vain diagnoosin saaneet, ja tiedetään että monet naiset ovat jääneet ilman diagnoosia yli 10 vuoden ajan. Monia naisia ei koskaan diagnosoida.

50 prosentilla naisista, joille tehdään leikkaus osana hedelmällisyyden arviointia, on endometrioosi.

Monet naiset joko uskovat tai heille on uskoteltu että heidän oireensa ovat normaaleja.

Normaalin elämän estävä kuukautiskipu ei ole normaalia. Vatsan turpoaminen kuin näyttäisi raskaanaolevalta ei ole normaalia. Nämä oireet voivat olla merkkejä endometrioosista. Ne eivät ole normaaleja, ja ne on tutkittava. 

 

Lähde

 

Itselläni ei vielä 45-vuotiaanakaan ole virallista endodiagnoosia. Kutsunkin itseäni aina "leikkisästi" luulosairaaksi. Luovuin jo hyvin monia vuosia sitten siitä toivosta että joskus jotain näkyisi ultrassa tai magneetissa, tai että pääsisin leikkaukseen.

Kohdallani suurin ongelma ei ole kipu. Hoitamaton ja diagnisoimaton endo voi olla pahimmillaan hengenvaarallinen. Itselläni kivut ja oireet ovat jatkuvasti levinneet ylöspäin.

Keuhkojen endometrioosi voi aiheuttaa ilmarintoja erityisesti kuukautisten aikaan. Endo voi levitä palleaan, maksaan, sydämeen ja aivoihinkin.